Pihkavoiteen historiaa
Kuusenpihkavoidetta on käytetty jo satojen vuosien ajan haavanhoidossa. Jo muinaisten egyptiläisten tiedetään käyttäneen sitä. Ensimmäisiä pohjoismaisia havaintoja pihkavoiteesta löytyy ruotsalaisen Benedictus Olainin lääkekirjasta. Siellä on maininta vuodelta 1578, jossa pihkavoidetta kehotettiin käyttämään säärihaavojen hoidossa. Pohjois-Suomessa pihkavoidetta on annettu haavojen hoidossa perinteisten hoitomuotojen ohella. Vuonna 2008 pihkavoide sai Suomessa ensimmäisenä luonnonhoitomenetelmänä hyväksynnän lääkinnälliseksi menetelmäksi.
Pihkavoide nopeuttaa haavojen paranemista ja vähentää tulehdusta. Pihkavoiteita käytetään jo useissa yliopisto- ja keskussairaaloissa mm. sääri- ja makuuhaavojen hoidossa.
Pihkavoiteen vaikuttavuudesta ja sen vaikutusmekanismeista on tehty monitieteistä tutkimustyötä. Pihkavoiteella on todettu olevan bakteerien lisääntymistä estäviä vaikutuksia. Pihkan antimikrobiset ominaisuudet saattavat liittyä pihkan sisältämien terpeenien tunnettuun solukalvoja heikentävään ja niiden läpäisevyyttä lisäävään ominaisuuteen. Pihkavoiteella on todettu olevan puhdistava vaikutus myös kehittyneisiin sairaalabakteereihin kuten MRSA:n ja VRE:n.
Pihkavoide ei sovellu hartsiyliherkille, joita on noin 1-3 % suomalaisista.
DT-Kuusenpihkavoide
DT-voiteissa on pohjana pöytyäläisen Myssyfarmin luomusertifioitu kylmäpuristettu rypsiöljy, sekä luomulaatuinen mehiläisvaha.
Mehiläisvaha ja rypsiöljy yhdessä kosteuttavat ihoa tehokkaasti ja jättävät ihon silkkisen pehmeäksi. Mehiläisvaha suojaa ja rauhoittaa ihoa.
Pihkaa voiteessa on 20%, joten DT-voide on vahva pihkavoide. Tuote ei sisällä mitään muita raaka-aineita, joten siinä ei ole vettä eikä lisäaineita. Voide säilyy avattuna vähintään vuoden huoneenlämmössä. Jos pihkavoide on kylmässä, se saattaa kovettua purkkiin. Jos näin pääsee käymään, voi voidetta kaivertaa esimerkiksi puulastalla purkista ja sulattaa sitä tarvitsemansa määrä käsien lämmössä tai laittaa purkin hetkeksi auringon lämpöön notkistumaan.
Valmistettu Suomessa.
